Yleistä
Poropaimennuskokeessa todetaan koiran luontaisten paimennusominaisuuksien olemassaolo tai puuttuminen, millä on merkitystä koiran mahdollisessa jalostuskäytössä.
Poropaimennuskilpailussa koiralla on mahdollista saavuttaa mainetta taitavana paimenkoirana (kilpailuvoitto, kunniamaininnat yms), millä on merkitystä koiran arvolle.
Koiran arvostelussa tulee noudattaa ehdotonta puolueettomuutta.
Kokeen tapahtumat on rekisteröitävä sellaisina kuin tuomari on itse ne nähnyt.
Tuomareiden tulee noudattaa sääntöjä ja ohjeita.
Kukin tuomari suorittaa arvostelun itsenäisesti ja riippumattomasti.
Kokeessa ja kilpailussa saavutettu menestys menettää merkityksensä, jos se saavutetaan liian löysin perustein. Tämän vuoksi osa-arvostelujen parhaat pisteet voidaan antaa vain erinomaisista suorituksista ja koko suorituksen on oltava kokonaisuutena erittäin hyvä.

Poropaimennuskokeen ensimmäisessä osassa tarkkaillaan koiran käyttäytymistä sen kohdatessa hihnassa kiinni olevan poron. Testattava koira tuodaan vapaana poron luokse. Koiran tulee olla hallinassa, se ei saa karkailla etäämmälle. Jos näin pääsee tapahtumaan, sen tulee palata kutsusta välittömästi ohjaajan luo. Koiran ensireaktioita tarkkaillaan sen kohdatessa poron. Parhaimmillaan se valppaasti seuraa poron liikkeitä ja kysyy katseellaan ohjaajaltaan, mitä pitäisi tehdä. Saattaapa se haukahtaakin, mutta sen on lopetettava haukkuminen ohjaajan niin käskiessä. Sääntö kuuluu: käskystä haukkuu- käskystä hiljenee. Koiran tulee ohjaajan lähtiessä poron luota seurata ohjaajaa - ei poroa. Koiran voi myös käskeä seuraamaan. Poistuttuaan etäämmälle ohjaaja kytkee koiran hihnaan.

Ensimmäisessä osassa siis tarkkaillaan koiran luontaista kiinnostusta poroon . Koe keskeytetään, jos koira käy kiinni poroon tai tai ei ole hallittavissa millään lailla. Tällöin koiran suoritus hylätään. Jos koira taas ei osoita minkäänlaista kiinnostusta poroa kohtaan eikä käskystäkään kohdista kiinnostustaan poroon ja sitä hauku, voivat tuomarit keskusteltuaan ohjaajan kanssa mahdollisista syistä (pihaporoihin tottunut koira tms), vielä jatkaa koetta, jos arvioivat sen tarpeelliseksi.

Paimennuskokeen toisessa osassa noudatetaan paimennuskilpailun ohjetta. Arvosteluasteikossa huomioidaan kuitenkin, että kyseessä on koe, ts. keskeistä on koiran luontaisten ominaisuuksien arvostelu ja koira saattaa olla ensimmäistä kertaa elämässään tekemisissä porojen kanssa. Koiraa arvostellaan suhtautumisesta irrallaan oleviin poroihin. Hyvää käyttäytymistä on valpas ja rohkea kiinnostus. Koiran tulee kuitenkin olla ohjaajan hallinnassa.

Koiran hallittavuus ennen ajokäskyä:
Koiran tulee kokeen alkutilanteessa ohjaajan irrottaessa sen hihnasta pysyä ohjaajan hallinnassa.
Pisteitä vähentäviä toimintoja ovat koiran pyrkiminen etäälle ohjaajasta tai karkailutaipumus. Vasta käskystä koira saa lähteä ajoon ja aloittaa haukun.

Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen:
Hyvässä suorituksessa koira käskyn saatuaan aloittaa ajon innokkaasti ja rohkeasti, haukkuu ajossa, pyrkii karkaavien porojen eteen tai kääntämään niitä sivulta ja on ohjaajan hallittavissa.

Pisteitä vähentäviä tai jopa hylkkääviä toimintoja ovat koiran välinpitämätön, pelokas tai hyökkäävä käyttäytyminen, liian raisu ajo tai pyrkiminen kiinni poroihin, pyrkimys tokan hajoittamiseen ja yksittäisen poron ajaminen sekä tottelemattomuus.

Ajotapa paimentava - jahtaava:
Paimentavassa ajotavassa ajo jatkuu sujuvana kuljetuksena, tokkaa koossa pitäen. Porojen kulkemat linjat ovat mahdollisimman suoria ja niiden liikkuminen rauhallista ja tasaista.

Pisteitä vähentäviä ominaisuuksia ovat pyrkimys hajoittaa tokka, erottaa yhtä poroa erilleen tokasta ja ajaa sitä, porojen liiallinen ahdistaminen vauhkoontumisen suuntaan, päämäärätön ajo aitauksessa ohjaajan osoittamasta suunnasta piittaamatta sekä muu hallitsemattomuus. Näitä ominaisuuksia arvosteltaessa on huomioitava koirien kannalta tasapuolisesti porojen tottuneisuus koiralla paimentamiseen.

Haukun taajuus ja laatu:
Ajon aikana koiran tulee haukkua. Ajon edetessä rauhallisesti haukku voi välillä keskeytyä, mutta koiran puuttuessa tokan liikkeisiin sen tulee ilmaista itsensä poroille ja ohjaajalle haukkumalla. Äänetön ajo on virhe, samoin jatkuva ja tarkoitukseton haukku. Haukun laatu ilmaisee koiran tahtoa ja sen voimaa. Haukku voi olla lempeän tai määrätietoisen käskevää, jota porot voivat totella pelkäämättä. Haukku voi olla myös aran tai vihaisen ärhentelevää, mikä pahimmillaan aiheuttaa pelkopaon poroissa. Myös äänen laatua arvioidaan, onko haukku riittävän kantavaa, vai hukkuuko ääni helposti tuuleen tai muihin häiritseviin ääniin.

Ajon etäisyys poroista :
Hyvä koira pitää etäisyyden tokkaan sellaisena, että se näkönsä avulla voi havaita mahdolliset karkulaiset. Samalla vältytään tokan liialliselta ahdistelulta ja pelkopaolta eikä koirakaan altistu turhille vaaroille porojen taholta.

Liian lähellä ajaminen on virhe, koska koira menettää mahdollisuutensa kokonaisuuden hallintaan ja siten tokan hajoamisen vaara on suuri. Liian lähelle poron jalkoja mennessään koira on myös vaarassa vahingoittua.

Mikäli tokassa on koiraa vastustavia poroja, etäisyyden arviointi muuttuu tilanteen mukaiseksi. Koiran tulee painostaa myös vastaanhangoittelevat porot tokkaan mukaan, mistä voidaan koiraa palkita arvostelussa.

Koiran hallittavuus ajon aikana :
Hyvässä yhteistyössä koira kuuntelee ohjaajaansa koko toiminnan ajan. Se haukkuu ja lopettaa haukun käskystä. Se kiihdyttää ajoa ja lopettaa käskystä. Hakee karkulaiset käskystä tai kääntää laumaa haluttuun suuntaan. Palaa ohjaajan luo käskystä.

Poroihin kiinnikäyvän ja ohjaajan toistuvista käskyistä huolimatta poroja jahtaavan koiran suoritus hylätään.

Ajon lopettaminen käskystä:
Ajon tulee pysähtyä portille ohjaajan käskystä porojen ohitettua portin. Hyvä koira pysähtyy nopeasti, jopa välittömästi, toiset tekevät lyhyemmän tai pitemmän kierroksen porojen perässä myös portin ulkopuolella.

Suorituksen hylkäämiseen johtaa käskyistä piittaamaton ajon tai jahtaamisen jatkuminen pitkälle portin ohi, eikä koira palaa kutsusta.

Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus:
Tehtävänsä suorittanut koira palaa ohjaajan luo tyytyväisenä ja rauhoittuu nopeasti. Koira pysyy ohjaajan luona, mutta seuraa kiinnostuneena myös porojen liikkeitä edessään.

Suoritusta heikentäviä tekijöitä ovat haluttomuus luopua ajosta, yritykset palata porojen perään ohjaajan luota, ilmeinen levottomuus ja kyvyttömyys rauhallisemman yhteistyön jatkamiseen.

Ohjaajan ja koiran yhteistyö :
Onnistuneessa yhteistyössä koira kertoo koko olemuksellaan intonsa, halunsa ja tyytyväisyytensä toimintaan ohjaajan mukana. Se suorittaa toimensa innokkaasti, palaa hakemaan uusia ohjeita ja kuuntelee ohjaajaansa halukkaasti. Koiran suurin onni on yhteinen tehtävä ja sen onnistuminen. Virheenkin sattuessa into uuteen toimintaan löytyy välittömästi.

Vähemmän hyvästä yhteistyöstä kertovat koiran arastelu tehtävien suorittamisessa, innon ja nöyryyden sijasta esiin tuleva nöyristely, alistumiskäyttäytyminen tai luoksetulon vaikeus.

Ohjaajan tulee hyväksyä koiransa epäonnistuneenkin suorituksen jälkeen juuri yhtä hyvänä koirana kuin ennen koettakin. Oman pettymyksen purkaminen koiraan saattaa johtaa hylkäämiseen.

Koiralle tulee aina tehdä oikeutta. Mikäli ohjaaja kokemattomuuden vuoksi antaa koiralle sen työskentelyä haittaavia ohjeita, on tämän havaitsevan tuomarin neuvottava ohjaajaa paremman yhteistyön mahdollistamiseksi.

Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus:
Paimennuskäskyn saatuaan hyvä koira toimii varsin itsenäisesti nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa, se toimii varmasti ja rauhallisesti liikaa kiihtymättä ja odottamatta ohjaajan puuttumista jokaiseen ratkaisuunsa.

Koiran fyysinen kunto :
Hyväkuntoinen koira ei väsy kestoltaan lyhyessä paimennuskokeessa. Koiran selvä väsyminen ja sen myötä tuleva haluttomuus vaikuttavat suoritukseen. Kilpailuluokassa fyysinen kunto arvioidaan sanallisesti (hyvä, tyydyttävä, huono) mutta sitä ei pisteytetä.

Koetoimitsijat
Vastaava koetoimitsija = koko homman pyörittäjä
Aitahenkilöt

Hyväksytty 12.8.2006 Porokoirakerho ry:n vuosikokouksessa.